|
|
Kuoronjohtaja
Taiteellinen johtaja Mimmu Kyrönseppä (MuM) on luotsannut Procantusta syksystä 2014 lähtien. Hän on valmistunut Helsingin Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin aineryhmästä syventymiskohteenaan kuoronjohto, jota hän on opiskellut muun muassa Jani Sivénin, Matti Hyökin ja Timo Nuoranteen johdolla.
Kyrönseppä on opiskellut klassista laulua muun muassa Eeva-Liisa Saarisen johdolla. Hän laulaa kamarikuoro Auditessa ja toimii myös sen varajohtajana.
Kyrönseppä kuvaa procantuslaisia lämminhenkiseksi yhteisöksi, jossa otetaan toiset hienolla tavalla huomioon. Ilon hetkiä ja onnistumisia kokee kuorossa usein. Kuoron erityinen vahvuus on hänen mukaansa se, miten konserteissa kuorolaiset yltävät parhaimpaansa ja ylittävät itsensä. Kyrönseppä panostaa kuoron soundin ja rytmin kehittämiseen, mikä lisää musiikin elämyksellisyyttä kuulijoille.
Kyrönsepän ammattitaito, pedagoginen ote ja positiivisuus ovat kuorolaisten suuresti arvostamia. Ennen 1800-lukua sävelletty musiikki sekä erilaisten musiikkityylien yhdistäminen konserttikokonaisuuksiksi ovat lähellä hänen sydäntään. Tämä näkyy Procantuksen tyypillisesti hyvinkin monipuolisena ohjelmistona, mikä tietenkin haastaa laulajiakin. Tulevina vuosina Kyrönseppä pitää kokeilemisen arvoisina esimerkiksi säestyksellisiä teoksia.
Kyrönseppä on opiskellut klassista laulua muun muassa Eeva-Liisa Saarisen johdolla. Hän laulaa kamarikuoro Auditessa ja toimii myös sen varajohtajana.
Kyrönseppä kuvaa procantuslaisia lämminhenkiseksi yhteisöksi, jossa otetaan toiset hienolla tavalla huomioon. Ilon hetkiä ja onnistumisia kokee kuorossa usein. Kuoron erityinen vahvuus on hänen mukaansa se, miten konserteissa kuorolaiset yltävät parhaimpaansa ja ylittävät itsensä. Kyrönseppä panostaa kuoron soundin ja rytmin kehittämiseen, mikä lisää musiikin elämyksellisyyttä kuulijoille.
Kyrönsepän ammattitaito, pedagoginen ote ja positiivisuus ovat kuorolaisten suuresti arvostamia. Ennen 1800-lukua sävelletty musiikki sekä erilaisten musiikkityylien yhdistäminen konserttikokonaisuuksiksi ovat lähellä hänen sydäntään. Tämä näkyy Procantuksen tyypillisesti hyvinkin monipuolisena ohjelmistona, mikä tietenkin haastaa laulajiakin. Tulevina vuosina Kyrönseppä pitää kokeilemisen arvoisina esimerkiksi säestyksellisiä teoksia.
Harjoittelu ja toiminta
Procantus toimii nimensä mukaisesti "laulamisen puolesta". Toimintamme tavoitteena on tuoda musiikin kautta iloa niin kuoron jäsenille kuin kaikille kuulijoillekin. Emme harjoittele hampaat irvessä ja hiki hatussa, vaan ennemminkin rentoudumme yhteisen harrastuksen parissa. Arvostamme niin kokeneita konkareita kuin suihkulaulajiakin ja kannustamme kaikkia kehittymään omalla tasollaan.
Procantus harjoittelee säännöllisesti maanantaisin. Lisäksi keväisin järjestetään viikonlopun mittainen kuoroleiri ja esiintymisten alla lisäharjoituksia arkisin tai viikonloppuisin.
Kuoron vuosittaiseen toimintaan kuuluvat kevät- ja joulukonsertit. Procantus osallistuu myös säännöllisesti Art goes kapakka -tapahtuman Kuorojen kierrokselle sekä avustaa messuissa muun muassa Munkkivuoren kirkossa.
Procantus harjoittelee säännöllisesti maanantaisin. Lisäksi keväisin järjestetään viikonlopun mittainen kuoroleiri ja esiintymisten alla lisäharjoituksia arkisin tai viikonloppuisin.
Kuoron vuosittaiseen toimintaan kuuluvat kevät- ja joulukonsertit. Procantus osallistuu myös säännöllisesti Art goes kapakka -tapahtuman Kuorojen kierrokselle sekä avustaa messuissa muun muassa Munkkivuoren kirkossa.
Keitä me olemme?
Kuoroharrastus on procantuslaisille hyvin merkityksellinen harrastus. Kuorossa kehittyy laulajana, kun laulamisen ohessa harjoituksissa saa ääntämisohjeita, ymmärrystä musiikin teoriasta ja äänenmuodostuksesta. Procantus tarjoaa myös musiikillisia haasteita, koska ohjelmisto on monipuolinen ja sopivan kunnianhimoinen. Kuorolaisten mielestä laulaminen on rentouttavaa ja uuden oppiminen palkitsevaa. Kuoroharrastus on laulajille erinomaista vastapainoa työlle ja tarjoaa monelle hengähdystauon arjen pyörteissä. Kuorossa on myös merkittävä sosiaalinen puoli: On nautinnollista tuottaa musiikkia yhdessä hyvässä porukassa, josta on löytynyt myös pitkiä ystävyyssuhteita. Procantuslaiset muodostavatkin mukavan porukan, jossa on rento ja positiivinen tunnelma – kuorolaiset selvästi nauttivat yhdessä laulamisesta ja kuoroharjoitusten jälkeen on iloinen ja energinen olo. Yhdessä esiintyminen on myös tuonut esiintymiskokemusta ja vähentänyt monen kuorolaisen esiintymispelkoa.
Nykyisistä kuorolaisista noin neljännes on aloittanut Procantus-kuorossa 2000-luvulla, neljännes 2010-luvulla ja puolet 2020-luvulla. Suurin osa kuorolaisista on löytänyt Procantus-kuoron kuultuaan kuorosta kaverilta, mutta koska kuoro toimii Helsingin aikuisopiston alaisuudessa, lähes yhtä moni on päätynyt Procantus-kuoroon aikuisopiston kurssilistan pohjalta. Osa on käynyt kuoron konsertissa tai lukenut kuoron nettisivuja ja päätynyt sitä kautta kuoron riveihin. Moni kuoroon liittynyt etsi nimenomaan sekakuoroa, osalle taas kuoron harjoittelupaikan sijainti Munkkivuoressa on optimaalinen.
Kuorossa laulaminen vie mukanaan. Puolet procantuslaisista laulaa myös jossain toisessa kuorossa, kolmannes harrastaa myös yksinlaulua tai laulaa karaokea. Monet kuorolaisista soittavat jotakin instrumenttia, joista yleisin on piano tai kosketinsoittimet, mutta osaamista löytyy myös jousisoittimista (viulu, sello), kielisoittimista (kitara, ukulele, kantele), puhallinsoittimista (huilu, klarinetti, vetopasuuna) sekä bändissä soittamisesta. Kuoroharrastus ei kuitenkaan edellytä muita musiikkiharrastuksia; eivätpä kaikki edes kuuntele muuta musiikkia oman kuoron harjoituksia lukuun ottamatta! Muuten kuorolaisten musiikkimaku edustaa laajasti eri musiikkityylejä klassisesta heavy metalliin, popista oopperaan ja iskelmään, rockista jazziin ja kantriin – räppiä, soulia, funkya, progea ja kansanmusiikkia unohtamatta.
Nykyisistä kuorolaisista noin neljännes on aloittanut Procantus-kuorossa 2000-luvulla, neljännes 2010-luvulla ja puolet 2020-luvulla. Suurin osa kuorolaisista on löytänyt Procantus-kuoron kuultuaan kuorosta kaverilta, mutta koska kuoro toimii Helsingin aikuisopiston alaisuudessa, lähes yhtä moni on päätynyt Procantus-kuoroon aikuisopiston kurssilistan pohjalta. Osa on käynyt kuoron konsertissa tai lukenut kuoron nettisivuja ja päätynyt sitä kautta kuoron riveihin. Moni kuoroon liittynyt etsi nimenomaan sekakuoroa, osalle taas kuoron harjoittelupaikan sijainti Munkkivuoressa on optimaalinen.
Kuorossa laulaminen vie mukanaan. Puolet procantuslaisista laulaa myös jossain toisessa kuorossa, kolmannes harrastaa myös yksinlaulua tai laulaa karaokea. Monet kuorolaisista soittavat jotakin instrumenttia, joista yleisin on piano tai kosketinsoittimet, mutta osaamista löytyy myös jousisoittimista (viulu, sello), kielisoittimista (kitara, ukulele, kantele), puhallinsoittimista (huilu, klarinetti, vetopasuuna) sekä bändissä soittamisesta. Kuoroharrastus ei kuitenkaan edellytä muita musiikkiharrastuksia; eivätpä kaikki edes kuuntele muuta musiikkia oman kuoron harjoituksia lukuun ottamatta! Muuten kuorolaisten musiikkimaku edustaa laajasti eri musiikkityylejä klassisesta heavy metalliin, popista oopperaan ja iskelmään, rockista jazziin ja kantriin – räppiä, soulia, funkya, progea ja kansanmusiikkia unohtamatta.
"Kuorossa laulamisesta tulee aina hyvälle mielelle."
"Kuoroharjoitukset auttavat unohtamaan hetkeksi muut arkiset asiat."
"Kuoro toimii erinomaisesti työn vastapainona ja omana aikana muuten
hektisen arjen tasapainottajana. Kuoro tuo iloa ja energiaa elämään."
"Kuoro on kannatellut vaikeina aikoina. Olen saanut ystäviä,
ja laulaminen on terapeuttista, rentouttavaa ja hauskaa."
"Laulaminen hyvässä ja osaavassa seurassa on hauskaa, antoisaa ja
opettavaista. Kuorossa laulaminen tekee hyvää keholle ja mielelle."
Kuoron historiaa
Vuonna 1997 Posti-Telen henkilöstön mies- ja naiskuoroista muodostettiin sekakuoro PT-Viihdelaulajat, jonka taiteellisena johtajana toimi kapellimestari Veikko Huuskonen. Syksyllä 2000 kuoro siirtyi Helsingin Aikuisopiston siipien suojiin ja alkoi toimia aikuisopiston opintoryhmänä. Koska kuorolla ei enää ollut kiinteitä suhteita Postiin tai TeliaSoneraan, päätettiin kuoron nimi vaihtaa keväällä 2002. Uudeksi nimeksi valittiin Procantus.
Veikko Huuskonen jätti taiteellisen johtajan tehtävät vuonna 2002. Hänen tilalleen valittiin Anita Hietaharju-Lehtonen, joka toimi Procantuksen taiteellisena johtajana kevääseen 2014 saakka. Näinä vuosina kuoron toimintaa järjestettiin aloittamalla stemmaviskaalitoiminta, perustamalla musiikkilautakunta ja julkaisemalla Laulajan opas.
Procantus on esiintynyt vuosien mittaan aktiivisesti myös muualla kuin Helsingissä. Kotimaan eri paikkakuntien lisäksi kuoro on esiintynyt muun muassa Pietarissa ja Tallinnassa, ja vuonna 2001 Procantus esiintyi Latviassa Riian 800-vuotisjuhlissa. Suomessa Procantus on osallistunut Tampereen Sävel -kuorokatselmukseen sekä Sulasolin Laulu- ja soittojuhliin. Vuodesta 2006 lähtien Procantuksella on ollut ystävyyskuorona tallinnalainen sekakuoro Res Publica.
Veikko Huuskonen jätti taiteellisen johtajan tehtävät vuonna 2002. Hänen tilalleen valittiin Anita Hietaharju-Lehtonen, joka toimi Procantuksen taiteellisena johtajana kevääseen 2014 saakka. Näinä vuosina kuoron toimintaa järjestettiin aloittamalla stemmaviskaalitoiminta, perustamalla musiikkilautakunta ja julkaisemalla Laulajan opas.
Procantus on esiintynyt vuosien mittaan aktiivisesti myös muualla kuin Helsingissä. Kotimaan eri paikkakuntien lisäksi kuoro on esiintynyt muun muassa Pietarissa ja Tallinnassa, ja vuonna 2001 Procantus esiintyi Latviassa Riian 800-vuotisjuhlissa. Suomessa Procantus on osallistunut Tampereen Sävel -kuorokatselmukseen sekä Sulasolin Laulu- ja soittojuhliin. Vuodesta 2006 lähtien Procantuksella on ollut ystävyyskuorona tallinnalainen sekakuoro Res Publica.
